maalis 12
Matkakertomus käsityömatkasta Saamenmaalle

​29.9.2017 TIISTAI

Käsityömatka alkoi Rovaniemeltä mihin kaikki matkalaiset kokoontuivat, osa saapui tiistaina 29.2. yöjunalla tai lentäen, osa oli saapunut jo aiemmin. Ryhmä asettui bussiin jonka kyydissä kuljimme seuraavat 6 päivää. Ensimmäinen pysähdys oli Saariselällä jossa lounaan jälkeen saimme tutustua Siulassa esillä oleviin saame-laisten pukuihin, pukujen ja käsitöiden elävään perin-teeseen.

Sajos eli Saamelaiskulttuurikeskus teki meihin kaikkiin suuren vaikutuksen. Sajoksessa kokoontuvat Saamelaiskäräjät joka on Suomen saamelaisten korkein poliittinen elin ja joka valitaan vaaleilla joka neljäs vuosi. Lisäksi talosta löytyy mm. Saamelaisarkisto ja Saamelaiskirjasto, tiloja näyttelyille ja teatteriesityksille. Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Nykyisin saamelaiset asuttavat Suomen, Norjan, Ruotsin ja Venäjän pohjoisinta aluetta. Saamelaiset tekevät kulttuurillista ja poliittista yhteistyötä yli valtiorajojen.

kasityomatka_a.jpg
Saamelainen käsityö, duodji, kehittyi tarpeesta luoda kestäviä ja kauniita käyttöesineitä luontoa säästeliäästi käyttäen. Käsitöiden valmistaminen on vuorovaikutusta luon-non kanssa: materiaalit hankitaan luonnosta ja sieltä koristelutkin saavat usein inspiraationsa. Nykyisin käsityö on sekä taidetta että elinkeinoa. Jokaisella alueella on oma tapansa tehdä saamen käsityötä. 

Sajoksen näyttelyssä näimme upeasti valmistettuja käsitöitä ja saimme ensimmäisen tilaisuuden tehdä ostoksia käsityömyymälä Duodji Shopissa. Legendaarinen hotelli Inari majoitti ryhmämme.
kasityomatka_saamenmaalle_2017 02.JPG

30.8.2017 KESKIVIIKKO

Päivän aikana tutustuimme saamelaisuuteen monella tavalla. Vierailimme SAKK:ssa eli Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa.SAKK:sta voi valmistua mm. kokiksi, luonto-ohjaajaksi, poronhoitajaksi, käsityöalan artesaaniksi, lähihoitajaksi, merkonomiksi tai matkailupalvelu-jen tuottajaksi. Sen lisäksi voi opiskella saamen kieltä ja kulttuuria, media-alaa sekä erä- ja luonto-oppaaksi. Lisäksi voi suorittaa ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja. Oppilaitos järjestää myös monipuolista aikuiskoulutusta.

Tutustuimme käsityön opetukseen. Saimme aavistuksen käsitöiden, materiaalien, tekniikoiden, värien ja kuviomuotojen merkityksestä, jotakin pitkästä perinteestä joka säilyy.

Bures boahtin - Saamelaismuseo Siida toivotti meidät seuraavaksi tervetulleeksi. Tutustuimme museon näyttelyyn oppaan johdolla. Tutuiksi tuli Pohjois-Lapin luonto ja alueen kulttuurin kehitys. Käsitys alueen erityisestä, paikallisesta ja omanlaisesta käsityökulttuurista vah-vistui. Oli upeaa nähdä mitä ja miten monella tapaa poroa ja alueen luonnon rikkauksia on hyödynnetty käyttötuotteissa ja miten ne on taidokkaasti koristeltu eri tekniikoin.

Siida on myös ulkomuseo ja luontokeskus. Ulkomuseolla tutustuu erilaisiin saamelai-siin asumuksiin sekä pyyntitapoihin. Luontokeskuksen asiakaspalvelu antaa myös neu-voja ja vinkkejä retkeilyyn.

kasityomatka_saamenmaalle_2017 170.JPG

Näiden kahden ensimmäisen päivän aikana olimme jo saaneet uskomattoman tietopaketin saamenmaan kulttuurista ja käsitöistä. Emme arvanneetkaan mitä kaikkea tulisimme vielä kokemaan ja oppimaan! Inarin tutustumiskohteiden ja Siidassa syödyn lounaan jälkeen matKasimme noin 110 km Sevettijärvelle Toini Sanilan porotilalle.

Matkalla pysähdyimme Saamelaiseten hautausmaalla Sevettijärvellä. Porotilalla tutustuimme Miina Sanilan keräämiin ja ostamiin, käsityö-mestari Matleena Fofonoffin käsityöaarteisiin. Illallinen, saunominen ja uiminen takasivat varmasti jokaiselle hyvät yöunet!

IMG_1487.JPG

31.8. 2017 TORSTAI

Vuorossa oli yksi matkan odotetuista kokokohdista. Käsityömestari Matleena Fofonoff saapui porotilalle ja opetti meille peukaloidun nauhan tekemistä. Käsitöiden ohessa ja jos aikaa jäi, sai jokainen tutustua alueeseen, tehdä kävelyretkiä luonnossa ja nauttia Lapin rauhasta.

kasityomatka_saamenmaalle_2017 209.JPG

Ruoka porotilalla oli mahtavaa, poronlihaa, paikallista kalaa, lakkahilloa ja kaikkia mahdollisia herkkuja sai syödä niin paljon kuin jaksoi. Näitä herkkuja ei helposti unohda!

kasityomatka_saamenmaalle_2017 269.JPG
1.9.2017  PERJANTAI

Pieni pysähdys vielä Sevettijärven perinnetalossa ja sitten matka jatkui kohden Näätämöä, Jäämerta, Pykeijaa, Tana Brota ja Varanginvuonoa.

Perinnetalo esitteli saamelaisten elämää, pihapiiriä ja elinkeinoja. Myös täällä näimme perinteistä pukeutumista ja saamelaisilla, perinteisillä käsityötekniikoilla valmistettuja käsitöitä. Pieni myymälä houkutteli myös ostoksille.
kasityomatka_saamenmaalle_2017 288.JPG

Kolttamuseo, Itä-Saamen museo, virallisesti Ä´vv Skolt Sámi Museum, avattiin vuonna 2017 Koillis-Norjan Neidenissä (suomeksi Näätämö).

Koltat, koltansaamelaiset elävät Kuolan niemimaan liepeillä, Suomen Venäjän ja Norjan alueella. Suomessa kolttia on jäljellä noin 600, ja enimmäkseen he elävät Inarin Sevettijärvellä, jonne väki Petsamosta evakuoi-tiin. Museo esittelee koko alueen perinteistä elämäntapaa ja historiaa kuvin ja esinein. Vanhimmat esineet olivat 2 500 vuotta vanhoja mutta ihan uusiakin siellä oli - myös meille jo tutuksi tulleen Matleena Fofonoffin valmistamia. Meille vain vahvistui millaisen mestarin opissa olimme saaneet olla!

kasityomatka_saamenmaalle_2017 391.JPG
Kun museo jäi taakse, aloimme jo innolla odottamaan jäämeren näkemistä. Maisema muuttui ja saavuimme Pykeijaan. Pykeija on kuuluisa kuningasravuistaan ja suomalaisista asukkaistaan. Jopa kaupoissa sai palvelua suomen kielellä ja tunnelma oli mukavan kotoisa. Pykeijan bistron isän-tä esitteli meille ravut ja ateria maistui - taas olimme yhtä kokemusta rikkaampia. Jäämeri ja sen rannat olivat kaunis maisemareitti. Pääsimme sulattelemaan kaikkea päivän aikana näkemäämme Tenojoen sillan viereen, Tana Brohon, Tana Hotelliin.

2.9. 2017 LAUANTAI

Lauantaina oli ohjelmassa perinteiset saamelaismarkkinat, VUONNÁMÁRKANAT Varangerin saame-laismuseolla Varangerbotnissa Norjassa. Saimme tutustua tunnelmaan ja markkinoihin. Markkinoilla myytiin käsitöitä ja paikallisia ruokia. Aikaa oli myös ruokailla alueella ja tutustua museon näyttelyihin. Ehkä upeinta oli ihailla värikästä markkinakansaa, haistella ruokakojujen tuoksua ja katsella maisemaa, koko ajan kirkastuvaa taivasta Varanginvuonon yllä.

kasityomatka_saamenmaalle_2017 564.JPG
Várjjat Sámi Musea - museon näyttelyissä ja toiminnassa on pääpaino merisaamelaisessa kulttuurihistoriassa. Näytteillä on mm. kivikautisia löydöksiä ja perinteistä merisaamelaista esineistöä. Saamenkäsityö eli duodji sekä kieli ovat tärkeitä kulttuurin kantajia. Duodji on aina siirtynyt perinteenä äidiltä tyttärelle ja isältä pojalle. Nykyään dudji-ammattilaiset ottavat nuoria myös verstailleen ja koulutusta voi jatkaa korkeakoulutasolle saakka.

kasityomatka_saamenmaalle_2017 540.JPG
Kukaan ei varmasti osannut arvata kuinka suuri yllätys meitä vielä illalla odotti. Noin 280 km matkaa bussilla ja olimme takaisin Suomessa, majoittumassa Saariselälle, Kakslauttaseen ja aivan uusiin lasi-igluihin.

Taivas oli pilvessä vielä kun majoituimme mutta jo illallisen aikaan se selkeni. Reissun viimeisenä yönä siis vielä ilta-toimet, sänkyyn ja ihailemaan revontulia - ne olivatkin vielä kokematta - niin paljon muuta olimme jo nähneet!

3.9. 2017 SUNNUNTAI

Taivas oli pilvessä vielä kun majoituimme mutta jo illallisen aikaan se selkeni. Reissun viimeisenä yönä siis vielä ilta-toimet, sänkyyn ja ihailemaan revontulia - ne olivatkin vielä kokematta - niin paljon muuta olimme jo nähneet!

Yksi Lapin ehdottomista aarteista on myös Lapin kulta. Kullan huuhdonta, myytit ja tarinat kullan ympärillä ovat legen-daarisia. Tarinat ja tosiasiat on koottu yhteen Tankavaaran kultamuseossa. Museo on ehdottomasti käymisen arvoinen paikka ja opastettu kierros antoi meille tuhdin tietopaketin aiheesta.

Rovaniemeltä lähdimme ja sinne myös päätimme matkan. Arktikum oli kuitenkin vielä nähtävä. Mielenkiintoiset näyttelyt ja hyvä ruoka sinetöivät yhteiset kokemuksemme.
kasityomatka_saamenmaalle_2017 608.JPG
Matkan antia saamme sulatella vielä pitkään. Kaikki syömämme herkut muistamme vielä kauan. Saamelainen käsityökulttuuri on elävää perintöä joka kehittyy ja kasvaa ajassa, perinteitä kunnioittaen ja vaalien. Myös meillä on mahdollisuus antaa näkemämme vaikuttaa siihen miten suhtaudumme omiin käsitöihimme ja pe-rinteeseemme, antaa sen vaikuttaa suunnitelmiimme ja toteutuksiimme. Tietämyksemme ja kunnioituksemme kaikkeen käsityöperinteeseen varmasti vahvistui. Uskon, ettei meistä monikaan etukäteen arvannut kuinka vaikuttavaa osaamista, yksilöllisyyttä ja perinteen tietämystä tulemme kokemaan. Mieleenpainuva matka. Kiitos Keravan opiston matkan järjestelyistä - tähän voi varmasti kaikki yhtyä!

Näkemisiin - Oaidnaleapmai!

Kirjoittaja: Marjo Vainio
Valokuvat: Marjo Vainio

LUE KOKO MATKAKERTOMUS: 
pdf-muotoisena